Puutarhasi ruusunmarja – luonto pyhä

Avoimet äänet -blogissamme jaamme joka kuukausi näkemyksiä yhteisöjemme johtajilta, jotka edistävät sitä, mitä pyhät, avoimet viheralueet kaupungeissamme tarkoittavat. Tänä lokakuussa jaamme tunnustuksena rintasyöpätietoisuuskuukaudesta.

Madagaskarilta kotoisin oleva ruusuruoho (Catharanthus roseus) on herkkä, iloinen kukka, jota viljellään maailmanlaajuisesti koristekasvina. Alkuperäiskansojen parantajat arvostivat sitä sen monien lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi, ja länsimaiset tiedemiehet kehittivät sen lopulta lääkekäyttöön. Tämä vaaleanpunainen kukka tuottaa kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään yleisesti kemoterapiassa useiden syöpätyyppien, myös rintasyövän, hoidossa.

Kun kuulemme maininnan uudesta löydöstä syöpätutkimuksessa, tyypillisiä (joskaan ei itsestäänselvyytenä pidettäviä) ovat kasviyhdisteet, kuten periwinkelin vinblastiini. Ihmiset ja kasvit ovat kuitenkin myös vuorovaikutuksessa kokonaisvaltaisessa, ympäristöön liittyvässä vaihdannassa paljon laajemmassa mittakaavassa.

Tiedämme, että useat tekijät tukevat terveellistä kehoa: stressin vähentäminen, fyysinen aktiivisuus, sosiaaliset siteet ja sosiaalinen tuki sekä vahva immuunijärjestelmän toiminta 1. Jokaisesta näistä tekijöistä löytyy todisteita, jotka yhdistävät ne luonnossa vietettyyn aikaan. Esimerkiksi metsässä kävelyn on osoitettu parantavan immuunijärjestelmän toimintaa mitattuna immuniteettia tukevien solujen ja syöpää ehkäisevien proteiinien lukumäärällä ja aktiivisuudella 2 3 . Näiden solujen pitoisuudet pysyivät koholla jopa 30 päivän ajan metsäkäynnin jälkeen, eivätkä ne nousseet lainkaan huolellisesti vastaavan kaupunkikäynnin aikana. Tohtori Li, joka on ”metsäkylvyn” johtava tutkija, on tutkinut ympäristökemikaalien, stressin ja elintapojen vaikutuksia immuunijärjestelmän toimintaan 80-luvun lopulta lähtien. Hänen tutkimuksensa on siirtynyt tasaisesti näiden laajamittaisten immuunivasteiden tutkimiseen ja on perustamassa uutta metsälääketieteen alaa, jolla dokumentoidaan ihmisen ja fyysisen ympäristön tekijöiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Li:n kaltaiset terveys- ja ympäristötutkijat johdattavat meidät pohtimaan ruusuruohon hyötyjä paitsi kehossamme myös sen ulkopuolella.

1 Hartig, T., A.E. van den Berg, C.M. Hagerhall, et al. 2011. Luontokokemuksen terveyshyödyt: Psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset prosessit. In: Nilsson, K., M. Sangster, C. Gallis, T. Hartig, S. de Vries, K. Seeland ja J. Schipperijn (toim.) Forests, Trees and Human Health. Springer: Netherlands.

2 Li, Q., K. Morimoto, M. Kobayashi, H. Inagaki, M. Katsumata, Y. Hirata, K. Hirata, et al. 2008. Vierailu metsässä, mutta ei kaupungissa, lisää ihmisen luonnollisen tappajan aktiivisuutta ja syöpää ehkäisevien proteiinien ilmentymistä. International Journal of Immunopathology and Pharmacology 21, 1: 117-127.

3 Park, B., Y. Tsunetsugu, T. Kasetani, T. Kagawa ja Y. Miyazaki. 2010. ”Shinrin-yokuun” (metsäilmastoon ottaminen tai metsäkylpeminen) liittyvän tutkimuksen suuntaukset Japanissa. Environmental Health and Preventive Medicine 15, 1: 18-26.